Päätösvaltaisuus ja pätevä päätös yhdistyksen kokouksessa

Salissa istuvien jäsenten määrä ratkaisee yhdistyksen kokouksen päätösvaltaisuuden vain, jos säännöt niin sanovat. Muuten ratkaisee se, onko kokous kutsuttu koolle oikein. Yhdistyslaki ei aseta kokoukselle vähimmäisosallistujamäärää, joten oikein koolle kutsuttu kokous on päätösvaltainen niissäkin asioissa, joissa paikalla on kolme jäsentä neljästäsadasta. Rajan asettaa vain oma sääntömääräys, jos yhdistys on sellaisen itselleen kirjoittanut.

Sääntömääräys päätösvaltaisuuden lähteenä

Yhdistyslain 8 §:n 1 momentti luettelee yhdeksän asiaa, jotka sääntöihin on kirjoitettava: nimi, kotipaikkakunta, tarkoitus ja toimintamuodot, jäsenmaksuvelvollisuus, hallituksen ja tarkastajien lukumäärä ja toimikausi, tilikausi, ajankohdat vaaleille ja tilinpäätökselle, koollekutsumistapa ja varojen käyttö purkautumisen jälkeen. Päätösvaltaisuutta ei ole luettelossa. Sitä ei tarvitse säännöissä mainita.

Osa yhdistyksistä on kuitenkin kirjoittanut säännöistään sellaisen. Määräys voi olla kiinteä luku (”kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kymmenen äänioikeutettua jäsentä”) tai osuus jäsenistöstä (”kun läsnä on vähintään puolet jäsenistä”). Kiinteä luku vanhenee hitaasti. Osuus jäsenistöstä vanhenee nopeasti: kahdenkymmenen jäsenen kerhossa kymmenen hengen kynnys on arkinen, kolmensadan jäsenen liitossa sadanviidenkymmenen kokoontuminen ei tapahdu.

Kun sääntömääräys on olemassa, se sitoo. Puheenjohtaja ei voi katsoa kokousta päätösvaltaiseksi sillä perusteella, että asia on kiireinen tai että kaikki paikalla olijat ovat samaa mieltä. Määräyksen sanamuoto ratkaisee myös sen, mistä joukosta raja lasketaan. Jos säännöissä lukee ”jäsenistä”, laskuun tulevat myös kannatusjäsenet ja muut äänivallattomat ryhmät, mikäli säännöt eivät rajaa heitä ulos. Jos siinä lukee ”äänioikeutetuista”, laske määrä ajantasaisesta jäsenrekisteristä.

Kokouskutsu ja sen sitovuus

Kokouskutsu on kohta, jossa pätevä päätös voi kaatua jo ennen kokousta. Yhdistyslain 24 §:n 3 momentin mukaan päätöstä 23 §:ssä mainitussa tai siihen verrattavassa asiassa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Sääntömuutos, hallituksen erottaminen, kiinteistön myynti ja yhdistyksen purkaminen kuuluvat tähän joukkoon. Täysi sali ei korjaa kutsua, josta asia puuttuu.

Etäosallistuminen on saman pykälän 2 momentissa. Jos kokoukseen voi osallistua postitse tai tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, siitä on mainittava kutsussa, ja kutsussa on kerrottava myös osallistumisen edellytykset, tekninen toteutus, puhevallan käytön mahdolliset rajoitukset ja noudatettava menettely. Pelkkä kokouslinkki sähköpostin lopussa ei täytä tätä. Kun kutsu on tehty oikein, etänä mukana olevat ovat kokouksessa läsnä myös päätösvaltaisuutta laskettaessa.

Äänioikeutetut ja äänten laskeminen

Yhdistyslain 25 §:n 1 momentin mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni, jollei säännöissä ole toisin määrätty, eikä yksityinen henkilö voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä ilman sääntömääräystä. Tämä yllättää valtakirjoja keränneen kokouksen järjestäjän. Jos säännöissä ei lue mitään valtakirjoista, kolmenkymmenen valtakirjan kansio on kokouksessa arvoton paperinippu, eivätkä ne auta myöskään päätösvaltaisuuden rajan ylittämisessä.

Ikäraja 15 vuotta tulee laista, ja säännöissä voidaan määrätä toisin. Nuorisojärjestössä tai urheiluseurassa, jossa jäsenkunta on nuorta, tämä siirtää äänioikeutettujen määrän kauas kokonaisjäsenmäärästä. Sama koskee yhdistystä, jonka säännöt vievät äänioikeuden maksamattoman jäsenmaksun vuoksi. Laske molemmat luvut ennen kokousta, äänioikeutetut ja jäsenet, ja tiedät kumpaa sääntömääräys tarkoittaa.

Päätösvaltaisuuden toteaminen kokouksen alussa

Päätösvaltaisuus todetaan esityslistan ensimmäisissä kohdissa, ja pöytäkirjan merkintä on ainoa jälki, joka asiasta jää. Pelkkä rivi ”kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi” ei vastaa mihinkään kysymykseen vuotta myöhemmin, kun joku haluaa tietää, mihin toteamus perustui. Kirjaa luvut: milloin ja millä tavalla kutsu lähetettiin, montako jäsentä oli paikalla ja montako heistä käytti äänioikeutta. Läsnäololista pöytäkirjan liitteenä hoitaa saman asian yhdellä paperilla.

Jos kynnys jää täyttymättä, kokousta ei avata päätöksentekoon. Paikalle tulleiden kanssa voi keskustella asioista vapaamuotoisesti, mutta uusi kokous on kutsuttava koolle sääntöjen kutsuaikaa noudattaen, ja asiat on mainittava uudessa kutsussa. Kolmen tunnin kokouksessa on myös se vaihe, jossa väkeä lähtee kotiin. Sääntömääräys koskee päätöksentekoa eikä pelkkää kokouksen avaamista, joten illan viimeiset päätökset ovat alttiita moitteelle, jos läsnäolijoita on siinä vaiheessa kynnystä vähemmän. Laske läsnäolijat uudelleen ennen viimeisiä asiakohtia, jos sali on tyhjentynyt puoliksi.

Enemmistöt, tasatulos ja määräenemmistö

Päätösvaltaisuus kertoo, saako kokous ylipäätään päättää. Enemmistösäännöt kertovat, mikä päätökseksi tulee. Yhdistyslain 27 §:n 1 momentin mukaan päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Laskuperusteena ovat annetut äänet, joten tyhjät ja poissa olevat eivät kasvata nimittäjää, ja tämä kannattaa muistaa, kun äänestystulos kirjataan pöytäkirjaan.

Tasatuloksessa ratkaisee saman momentin mukaan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Ilman kokousta tehtävässä päätöksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Puheenjohtajan ääni on siis ratkaiseva vain kokouksessa, ja vain silloin kun äänet menevät tasan.

Kolme asiaryhmää vaatii enemmän. Sääntöjen muuttaminen, yhdistyksen purkaminen ja yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttaminen edellyttävät saman momentin mukaan vähintään kolmea neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Määräenemmistö lasketaan annetuista äänistä, joten kymmenen hengen kokouksessa kahdeksan puoltavaa ääntä riittää sääntömuutokseen silloinkin, kun yhdistyksessä on kaksisataa jäsentä.

Päätösvaltaisuusmääräyksen muuttaminen

Toimimaton kynnys korjataan sääntömuutoksella, ja korjaus tehdään juuri sillä kokoonpanolla, joka ei riitä. Tässä on ansa. Jos säännöissä lukee, että kokous on päätösvaltainen vasta puolella jäsenistä, myös se kokous, joka päättää kynnyksen laskemisesta, tarvitsee saman puolikkaan paikalle. Käytännössä yhdistys järjestää yhden kunnolla markkinoidun kokouksen, saa määrän kasaan kerran ja kirjoittaa säännöt uusiksi samalla istumalla.

Muutos ei tule voimaan kokouksen päätöksellä. Yhdistyslain 52 §:n 2 momentin mukaan sääntöjen muutos tulee voimaan vasta, kun se merkitään yhdistysrekisteriin. Väliaikana vanha kynnys on yhä voimassa, ellei kyse ole PRH:n ennakolta tarkastamasta muutoksesta, jota yhdistys on ennakkotarkastuspäätöksen voimassa ollessa päättänyt noudattaa sisäisesti jo ennen rekisteröintiä. Patentti- ja rekisterihallituksen 15.1.2026 päivitetyn ohjeen mukaan sääntöjen muutosilmoitus maksaa 120 euroa, tai 60 euroa, jos säännöt on ennakkotarkastettu vuonna 2017 tai sen jälkeen saapuneen hakemuksen perusteella. Uuden määräyksen sanamuoto kannattaa tarkistaa samalla sääntömallia vasten, koska rekisteriin ei mene määräys, joka on ristiriidassa lain kanssa.

Virheellisen päätöksen korjaaminen

Jos päätös tehtiin kokouksessa, joka ei ollut sääntöjensä mukaan päätösvaltainen, päätös ei ole automaattisesti mitätön. Se on moitittavissa. Yhdistyslain 32 §:n 2 momentin mukaan moitekanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, ja jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä. Kevätkokouksen päätöksen moiteaika päättyy kesän aikana.

Halvempi tie on toistaa päätös. Kutsu uusi kokous koolle sääntöjen mukaisella kutsuajalla, mainitse asia kutsussa nimeltä ja tee päätös uudelleen. Tätä tietä käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa vuosikokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus, ja pöytäkirjaa kirjoittaessa huomattiin, että läsnäolijoita oli kahdeksan, kun säännöt vaativat kymmenen.