Hallituksen jäsenen erottaminen yhdistyksessä

Kesken toimikauden hallituksen jäsenen voi erottaa vain yhdistyksen kokous. Yhdistyslain 23 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta ja erottamisesta päätetään yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa. Hallitus ei siis voi erottaa omaa jäsentään puheenjohtajan päätöksellä tai enemmistöpäätöksellä.

Laissa ei ole luetteloa erottamisperusteista. Yhdistyslaki ei aseta erottamiselle sisällöllisiä edellytyksiä, joten kokous voi vaihtaa valitsemansa jäsenen ilman rikkomusta tai laiminlyöntiä. Menettelyä sen sijaan säädellään tarkasti, ja juuri menettelyvirhe on se, joka kaataa erottamispäätöksiä.

Toimivalta ja säännöt

Säännöt ratkaisevat, missä elimessä päätös tehdään ja millainen enemmistö siihen tarvitaan. Päättävä elin on yhdistyksen kokous, ellei säännöissä ole siirretty asiaa valtuutettujen kokoukselle, jolloin tavallisen jäsenen tie erottamispäätökseen kulkee valtuutettujen kautta. Lue oman yhdistyksesi säännöt ennen kuin valmistelet asiaa, koska säännöissä voi olla erottamisesta määräyksiä, jotka lain sallimissa rajoissa kiristävät enemmistövaatimusta. Jos et tiedä, missä säännöt ovat, apua on ohjeessa, joka kertoo, mistä yhdistyksen säännöt löytyvät.

Hallituksen kokoonpanolla on myös alaraja. Yhdistyslain 35 § vaatii hallituksen, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä, ja hallituksella on oltava puheenjohtaja. Jos erottaminen pudottaisi jäsenmäärän kahteen, yhdistys jää tilaan, jossa hallitus ei ole lainmukainen. Käytännön ratkaisu on käsitellä erottaminen ja täydennysvaali samassa kokouksessa, peräkkäisinä pykälinä, niin että hallitus on täysilukuinen kokouksen päättyessä.

Kelpoisuuden menettäminen on eri asia kuin erottaminen. Sama pykälä sulkee hallituksesta konkurssissa olevan ja vaatii muilta jäseniltä 15 vuoden iän. Kun hallituksen jäsen asetetaan konkurssiin, tehtävä lakkaa lain nojalla eikä erottamispäätöstä tarvita.

Asian saaminen kokouksen esityslistalle

Erottaminen on kirjattava kokouskutsuun. Yhdistyslain 24 §:n mukaan päätöstä 23 §:ssä mainitussa asiassa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kohta ”muut esille tulevat asiat” ei kanna erottamispäätöstä, eikä sitä kanna myöskään yleisluontoinen maininta hallituksen kokoonpanosta.

Kutsuun kuuluu siis kolme asiaa:

• maininta siitä, että kokouksessa päätetään hallituksen jäsenen erottamisesta
• kenestä on kyse, sillä nimeämätön kohta ei anna jäsenille mahdollisuutta arvioida asiaa etukäteen
• täydennysvaali, jos hallitukseen valitaan erotetun tilalle uusi jäsen

Jos seuraava vuosikokous osuu lähelle, asia kannattaa ottaa sen esityslistalle. Muussa tapauksessa tarvitaan ylimääräinen kokous.

Ylimääräinen kokous vähemmistön vaatimuksesta

Kokouksen koolle kutsuminen on hallituksen tehtävä, mikä on ongelma silloin kun erotettava on itse hallituksen enemmistön puolella. Laki on varautunut tähän. Yhdistyslain 20 §:n mukaan ylimääräinen kokous on pidettävä, kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii, ja hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jos kokousta ei kutsuta, Lupa- ja valvontavirasto voi jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakijan kutsumaan kokouksen yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallituksen siihen sakon uhalla. Säännös on tässä muodossa 27.6.2025 annetun muutoksen 573/2025 jälkeen. Vaatimuksen tekoa ja kokouksen järjestämistä käsitellään ohjeessa ylimääräisestä kokouksesta.

Vaatimus tehdään kirjallisesti ja siinä ilmoitetaan käsiteltävä asia. Se ilmoitettu asia on samalla se, mistä kokous saa päättää, joten erottaminen on nimettävä jo vaatimuksessa. Säännöissä voidaan määrätä yhtä kymmenesosaa pienemmästä vähemmistöstä, joten oma sääntö kannattaa tarkistaa ennen kuin nimiä kerätään.

Äänestys ja esteellisyys kokouksessa

Erottamisesta äänestetään kuten muistakin kokouksen päätöksistä, jollei säännöissä ole määrätty määräenemmistöstä. Esteellisyys on se kohta, jossa kokouksen puheenjohtaja joutuu tekemään ratkaisun. Esteellisyyden perusteista kerrotaan lisää ohjeessa hallituksen jäsenen esteellisyydestä.

Yhdistyslain 26 §:n 2 momentti kieltää hallituksen jäseneltä äänestämisen, kun päätetään tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä siltä osin kuin asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Hallituksen jäsenen omaa erottamista ei tässä luettelossa ole. Saman pykälän ensimmäinen momentti kieltää jäsentä äänestämästä asiassa, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Laki ei sano, onko oma erottaminen tällainen asia, joten kohta on tulkinnanvarainen, ja epäselvässä tilanteessa ratkaisua haetaan liitolta tai juristilta. Ratkaisu tehdään kokouksessa, ja se sekä sen perustelu kirjataan pöytäkirjaan. Kirjaus on se, mihin mahdollinen jälkikäteinen riita nojaa.

Yhdistyslaki ei anna erotettavalle hallituksen jäsenelle erillistä kuulemisoikeutta. Jos hän on yhdistyksen jäsen, hän osallistuu kokoukseen jäsenenä, ja hänen puheenvuoronsa on se kohta, jossa muut jäsenet kuulevat asiasta muutakin kuin esityksen tekijän version.

Puheenjohtajan erottaminen erityistapauksena

Puheenjohtaja erotetaan samaa reittiä kuin muutkin hallituksen jäsenet, mutta kaksi asiaa muuttuu. Koska hallituksella on 35 §:n nojalla oltava puheenjohtaja, kokouksen on valittava uusi puheenjohtaja samassa kokouksessa, jossa vanha erotetaan. Toinen ero on rekisterissä: puheenjohtajan vaihtuminen on 52 §:n mukaan ilmoitettava yhdistysrekisteriin, ja siihen asti rekisteri näyttää erotetun edelleen yhdistyksen puheenjohtajana.

Kokouksen puheenjohtajaksi valitaan tällaisessa kokouksessa joku muu kuin erottamisen kohde. Hallituksen puheenjohtaja ei ole automaattisesti yhdistyksen kokouksen puheenjohtaja, ja tämä on hyvä sanoa ääneen kokouksen alussa, jotta järjestyksestä ei riidellä myöhemmin.

Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin

Päätös ei näy ulospäin ennen kuin rekisteri on ajan tasalla. Yhdistyslain 52 § velvoittaa tekemään muutosilmoituksen, kun hallituksen puheenjohtaja, rekisteriin merkitty hallituksen muu jäsen tai nimenkirjoittaja vaihtuu. Sama pykälä antaa myös jokaiselle, jonka rekisteriin merkitty tehtävä on lakannut, oikeuden tehdä ilmoituksen itse. Tätä käytetään silloin, kun yhdistys viivyttelee eikä eronnut halua vastata yhdistyksen sitoumuksista rekisterin valossa.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan muutosilmoitus tehdään aina, kun yhdistysrekisteriin merkityissä tiedoissa tapahtuu muutoksia; tieto on sivulla 15.12.2025 päivitetyssä muodossa. Ilmoituksen rinnalla hoidetaan käytännön asiat: pankin nimenkirjoitusoikeudet, laskutus- ja jäsenrekisterijärjestelmien käyttöoikeudet sekä yhdistyksen avaimet ja kortit. Ilmoituksen tekemisestä kerrotaan tarkemmin ohjeessa muutosilmoituksesta PRH:lle.

Virheellisen päätöksen moittiminen

Menettelyvirhe ei tee päätöksestä automaattisesti tyhjää. Yhdistyslain 32 §:n mukaan yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos kannetta ei nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä. Moiteoikeutta ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kolme kuukautta kuluu nopeasti, ja määräaika koskee yhtä lailla erotettua jäsentä ja kokouksessa vähemmistöön jäänyttä.

Vastuu jatkuu erottamisen jälkeen

Erottaminen päättää tehtävän. Toimikauden aikainen vastuu jatkuu. Yhdistyslain 39 § velvoittaa hallituksen jäsenen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle, ja sama koskee lakia tai sääntöjä rikkomalla jäsenelle tai ulkopuoliselle aiheutettua vahinkoa. Vastuuvapaudesta päätetään erikseen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä, ja se koskee sitä tilikautta, jonka tilinpäätös vahvistetaan.

Tyypillinen sotku syntyy näin. Hallitus riitaantuu, enemmistö kirjaa pöytäkirjaan päätöksen erottaa yksi jäsen, ja rekisteriin lähetetään muutosilmoitus. Päätös on tehty elimessä, jolle toimivaltaa ei ole annettu, erotettu voi moittia sitä kolmen kuukauden kuluessa, eikä rekisterimerkintä korjaa toimivaltavirhettä. Purkaminen vie enemmän aikaa kuin asian tekeminen alun perin oikein. Jos tilanne on jo tässä, kutsu kokous koolle erottaminen esityslistalle merkittynä ja tee päätös uudelleen siinä elimessä, jolle laki sen antaa.